Onni haluu huomioo :)
keskiviikko 3. maaliskuuta 2010
maanantai 22. helmikuuta 2010
Rokotusreissu
Kävimme ottamassa tänään 22.2.2010 Onnin ensimmäisen rokotuksen. Jo pelkkä taksimatka tuntui olevan hyvin jännittävä kokemus poitsulle, puhumattakaan lääkäriaseman hoitopöydästä. Meidän koviksella tutisi vähän jalat :) Neljän viikon päästä sitten uudestaan.
Muuten Onnin kanssa on mennyt ihan mallikkaasti, vaikka kaveri koittaakin pomottaa aika-ajoin. Onni oppi myös kiipeämään sohvalle, joten nyt saa olla entistä tarkempana kaverin koheltamisesta. Eipä tässä siis oikein muuta. Hyvin menee ja kesää odotellaan jo innokkaana :) Terkkuja kaikille tasapuolisesti!
Muuten Onnin kanssa on mennyt ihan mallikkaasti, vaikka kaveri koittaakin pomottaa aika-ajoin. Onni oppi myös kiipeämään sohvalle, joten nyt saa olla entistä tarkempana kaverin koheltamisesta. Eipä tässä siis oikein muuta. Hyvin menee ja kesää odotellaan jo innokkaana :) Terkkuja kaikille tasapuolisesti!
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
Onsku
Moiks,
Kirjottelempa Onnin kuulumisia taas pitkästä aikaa. Viikko sitten koimme kauhunhetkiä kun Onnin jalka yhtäkkiä lakkasi niin sanotusti toimimasta. Ilmeisesti jossain aamun yksinäisillä tunneilla Onni päätti koittaa spagaatia ja revähdyshän siinä tietenkin tapahtui. Onni ei kärsinyt astua jalalla maahan ollenkaan ja muuttui muutenkin hyvin itkuiseksi ja hätäiseksi. Meilläkin nousi jo sydän kurkkuun asti..
Onneksi siskoni sattui tulemaan juuri samaisena päivänä paikalle ja pääsimmekin hänen kyydillään eläinlääkäriin. Päivystävä lääkäri kun oli noin 50 km päästä Jyväskylästä.. Lääkärissä Onnin jalat kuvattiin ja ukko sai kipulääkettä. Mitään vakavampaa ei kuvista näkynyt ja lääkäri epäilikin normaalia revähdystä. Seuraavana päivänä jalka olikin jo ns. normaali. Tällä kertaa selvittiin siis pelkällä säikähdyksellä.
Sen jälkeen olemmekin kiinnittäneet entistä enemmän huomiota Onnin könyämiseen ja varmuukdeksi otimme myös olohuoneen matonkin takaisin kuvioihin. Liukas parketti kun ei ole koiralle se paras alusta ottaa juoksuspurtteja ja saada hepulikohtauksia :P
Muuten aika Onnin kanssa on mennyt tosi kivasti ja eikä sen suurempia taistelujakaan jouduta kovin usein ottamaan. Toki kaveri yrittää pomottaa aika-ajoin mutta huomiotta jättäminen ja vesisuihku on toistaiseksi toiminut siihenkin ihan ok. Huutaminen/selättely ei Onnin kanssa johda yhtään mihinkään vaan lähinnä villitsee sitä entistä enemmän. Jämäkkä EI onkin siis melko toimiva yhdistelmä suihkepullon kanssa. Aina ei tarvitse edes suihkaista koska kaveri lähtee pitkälti karkuun pelkkää pulloa näyttämällä :D
Matokuuri annettiin viikko sitten ja viikon päästä mennään ottamaan myös ensimmäinen rokotus. Ainakin löytyy niskasta nahkaa mihin voi piikin pistää :) Kipulääkepistostakaan Onni ei edes huomannut.
Yksinkin Onni osaa jo olla, ja olemmekin muutamia tunteja voineetkin jättää kaverin touhuamaan itekseen. Tietääkseen ei sen suurempaa huutoa täältä ole kuulunut koska naapuritkaan eivät ole valittaneet :) Muutekin ihan hyvä alkaa pikkuhiljaa totuttelemaan Onnia siihen, ettei aina ole joku katsomassa perään.
Kaikin puolin menee siis varsin mukavasti ja Onni on sulattanut jo monen ystävän ja perheenjäsenen sydämet :) Ainakin meidän.
Palaillaan taas kun Onni tekee metkujaan ja antaa aihette kirjoittaa :) Ohessa vielä muutama uusi kuva.
Kirjottelempa Onnin kuulumisia taas pitkästä aikaa. Viikko sitten koimme kauhunhetkiä kun Onnin jalka yhtäkkiä lakkasi niin sanotusti toimimasta. Ilmeisesti jossain aamun yksinäisillä tunneilla Onni päätti koittaa spagaatia ja revähdyshän siinä tietenkin tapahtui. Onni ei kärsinyt astua jalalla maahan ollenkaan ja muuttui muutenkin hyvin itkuiseksi ja hätäiseksi. Meilläkin nousi jo sydän kurkkuun asti..
Onneksi siskoni sattui tulemaan juuri samaisena päivänä paikalle ja pääsimmekin hänen kyydillään eläinlääkäriin. Päivystävä lääkäri kun oli noin 50 km päästä Jyväskylästä.. Lääkärissä Onnin jalat kuvattiin ja ukko sai kipulääkettä. Mitään vakavampaa ei kuvista näkynyt ja lääkäri epäilikin normaalia revähdystä. Seuraavana päivänä jalka olikin jo ns. normaali. Tällä kertaa selvittiin siis pelkällä säikähdyksellä.
Sen jälkeen olemmekin kiinnittäneet entistä enemmän huomiota Onnin könyämiseen ja varmuukdeksi otimme myös olohuoneen matonkin takaisin kuvioihin. Liukas parketti kun ei ole koiralle se paras alusta ottaa juoksuspurtteja ja saada hepulikohtauksia :P
Muuten aika Onnin kanssa on mennyt tosi kivasti ja eikä sen suurempia taistelujakaan jouduta kovin usein ottamaan. Toki kaveri yrittää pomottaa aika-ajoin mutta huomiotta jättäminen ja vesisuihku on toistaiseksi toiminut siihenkin ihan ok. Huutaminen/selättely ei Onnin kanssa johda yhtään mihinkään vaan lähinnä villitsee sitä entistä enemmän. Jämäkkä EI onkin siis melko toimiva yhdistelmä suihkepullon kanssa. Aina ei tarvitse edes suihkaista koska kaveri lähtee pitkälti karkuun pelkkää pulloa näyttämällä :D
Matokuuri annettiin viikko sitten ja viikon päästä mennään ottamaan myös ensimmäinen rokotus. Ainakin löytyy niskasta nahkaa mihin voi piikin pistää :) Kipulääkepistostakaan Onni ei edes huomannut.
Yksinkin Onni osaa jo olla, ja olemmekin muutamia tunteja voineetkin jättää kaverin touhuamaan itekseen. Tietääkseen ei sen suurempaa huutoa täältä ole kuulunut koska naapuritkaan eivät ole valittaneet :) Muutekin ihan hyvä alkaa pikkuhiljaa totuttelemaan Onnia siihen, ettei aina ole joku katsomassa perään.
Kaikin puolin menee siis varsin mukavasti ja Onni on sulattanut jo monen ystävän ja perheenjäsenen sydämet :) Ainakin meidän.
Palaillaan taas kun Onni tekee metkujaan ja antaa aihette kirjoittaa :) Ohessa vielä muutama uusi kuva.
perjantai 29. tammikuuta 2010
Onniponni
Moiks,
Pitkästä aikaa vois päivitellä vähä blogiakin. Onni kotiutui meille viikko sitten perjantaina 22.1.2010. Matka meni yllättävän hyvin, eikä suurempia ongelmia ollut. Onni nukkuikin lähes koko matkan tiukasti jalkaani vasten.
Uusi koti oli pitkän automatkan jälkeen kuitenkin hieman pelottava paikka, eikä Onni uskaltanut eteisestä pitemmälle :) Rohkaistuaan nopeasti mielensä alkoi tutustuminen uuteen kotiin nenä kiinni lattiassa.
Ensimmäinen yö oli aika itkuinen ja jouduimmekin aikaajoin käydä lepyttämässä Onnia. Seuraavat neljä yötä eivät olleet sen rauhallisempia, Onnin itkiessä ja kutsuessaan meitä melko riehakkaaseenkin leikkiin. :) Viimeiset kaksi yötä on mennyt kuitenkin hyvin ja Onni on selkeästi oppimassa talon tavoille.
Onni on melko huomionkipeä tapaus mikä on mielestämme hyvä juttu. On mukava istua lattialla kun Onni kömpii oma-aloitteisesti syliin nukkumaan. Onnista onkin muodostunut meille varsinainen halinalle. :) Saakin nähdä mitä käy kun onnille pamahtaa 20 kiloa lisää ja syliin kömpiminen ei olekkaan enää niin helppoa :D
Kaikinpuolin alkujännityksestä huolimatta on Onni asettunut jo hyvin taloksi, ja olemme jopa saaneet koulutettua Onnille muutamia elämää helpottavia komentoja. Tosin kovasti kaveri pistää hanttiinki aika-ajoin :) Toivotaan että nämä pakkaset nyt laskisi niin voisimme käydä tutustumassa paremmin myös lumihankeenkin ja muihin jänniin juttuihin.
Ohessa vielä kuvia Onskusta:
Pitkästä aikaa vois päivitellä vähä blogiakin. Onni kotiutui meille viikko sitten perjantaina 22.1.2010. Matka meni yllättävän hyvin, eikä suurempia ongelmia ollut. Onni nukkuikin lähes koko matkan tiukasti jalkaani vasten.
Uusi koti oli pitkän automatkan jälkeen kuitenkin hieman pelottava paikka, eikä Onni uskaltanut eteisestä pitemmälle :) Rohkaistuaan nopeasti mielensä alkoi tutustuminen uuteen kotiin nenä kiinni lattiassa.
Ensimmäinen yö oli aika itkuinen ja jouduimmekin aikaajoin käydä lepyttämässä Onnia. Seuraavat neljä yötä eivät olleet sen rauhallisempia, Onnin itkiessä ja kutsuessaan meitä melko riehakkaaseenkin leikkiin. :) Viimeiset kaksi yötä on mennyt kuitenkin hyvin ja Onni on selkeästi oppimassa talon tavoille.
Onni on melko huomionkipeä tapaus mikä on mielestämme hyvä juttu. On mukava istua lattialla kun Onni kömpii oma-aloitteisesti syliin nukkumaan. Onnista onkin muodostunut meille varsinainen halinalle. :) Saakin nähdä mitä käy kun onnille pamahtaa 20 kiloa lisää ja syliin kömpiminen ei olekkaan enää niin helppoa :D
Kaikinpuolin alkujännityksestä huolimatta on Onni asettunut jo hyvin taloksi, ja olemme jopa saaneet koulutettua Onnille muutamia elämää helpottavia komentoja. Tosin kovasti kaveri pistää hanttiinki aika-ajoin :) Toivotaan että nämä pakkaset nyt laskisi niin voisimme käydä tutustumassa paremmin myös lumihankeenkin ja muihin jänniin juttuihin.
Ohessa vielä kuvia Onskusta:
maanantai 11. tammikuuta 2010
Onnin ensitapaaminen
Kävimme lauantaina 9.1.2010 ensimmäistä kertaa katsomassa Onni-pojuamme. Reissu meni hyvin ja Onni oli juuri sellainen kuin toivottiinkin.. reipas, terve ja aivan loistava tapaus :) Onni suorastaan kasvaa silmissä. Ei malttaisi enää ottaa, että saamme poitsun kotiin. :) Ennen Onnin saapumista pitäisi kuitenkin alkaa askartelemaan johtoja sun muita hauvalla sopimattomia asioita piiloon.
Ohessa vielä kuvia Onnin ensitapaamisesta.
Ohessa vielä kuvia Onnin ensitapaamisesta.
tiistai 5. tammikuuta 2010
maanantai 4. tammikuuta 2010
Pentua odotellessa
Onni-pentua odotellessa ajattelin päivitellä blogia ja lisäillä muutamia kuvia, joita Liisa ja Pasi ystävällisesti ovat meille lähetelleet. Kovasti odotamme jo ensi viikonloppua, jolloin pääsemme katsomaan ensimmäistä kertaa Onnia ja muita pentuja. Tammikuun loppupuolella haemme Onnin vihdoin kotiin. Vielä emme ole paljon koiratarvikkeita hankkineet, paitsi bulldoggien aarteista tärkeimmän...narulelun =)
Ensimmäisessä kuvassa Onni on vasta noin viikon ikäinen eikä silmätkään ole vielä auenneet.
Onnille maistuu kuulemma ruoka erityisen hyvin, joten sitä on saatava...vaikka sitten pinon alimmaisena.
Ruoan jälkeen on kiva kölliä veljen kanssa.
Tässä Onni on jo vähän isompi poika, noin kolmiviikkoinen. Silmätkin ovat jo auenneet ja jalat alkaneet kantamaan. Vielä ei kuitenkaan jaksa säntäillä joka paikkaan.. omassa pesässä on paljon turvallisempaa.
Ensimmäisessä kuvassa Onni on vasta noin viikon ikäinen eikä silmätkään ole vielä auenneet.
Onnille maistuu kuulemma ruoka erityisen hyvin, joten sitä on saatava...vaikka sitten pinon alimmaisena.
Ruoan jälkeen on kiva kölliä veljen kanssa.
Tässä Onni on jo vähän isompi poika, noin kolmiviikkoinen. Silmätkin ovat jo auenneet ja jalat alkaneet kantamaan. Vielä ei kuitenkaan jaksa säntäillä joka paikkaan.. omassa pesässä on paljon turvallisempaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)